Pitkä korona, Krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS) -yhteiset piirteet ja hoitostrategiat (osa1)

Latenttien infektioiden aktivoitumisesta seuraavat oirekuvat osuvat varsin hyvin Pitkään koronaan. Esimerkiksi EBV viruksen jälkitilana esiintyy Kroonista väsymysoireyhtymää muistuttava tila. Hoitostrategiani pitkään jatkuvissa ongelmissa ei nojaa vain antimikrobiaaliseen hoitoon, koska kehossa on oireiden taustalla monia muitakin korjattavia prosesseja.

Heti kun alkuvuodesta 2020 alkoi maailmalta kuulua Covid-19 oireita, huokaisin syvään. Huokaisin, koska selvästi joukossa oli neurologisia oireita ja kokemukseni mukaan moni tällainen infektio voi kehittää pitkittyneen oirekuvan ja kärsimyksen. Valitettavasti huoleni osoittautuivat oikeutetuksi, kun alkoi tihkua tietoa pitkittyneestä oireilusta myös koronan suhteen. Tämä ilmiö sai nopeasti itselleen nimen Long Covid, Suomessa Pitkä korona.

Britannian NHS julkisti luvut Pitkän koronan suhteen elokuun alkuun mennessä: 34,000 lasta, 17 vuotta ja nuoremmat, kärsivät Pitkästä koronasta. Nämä siis ne vaikeimmat tapaukset, joista tehty ilmoitus. Näistä 7000:lla oireet jatkuneet jo yli vuoden. Suomessa koronan rajoitustoimet ovat onnistuneet paremmin kuin Britanniassa, mutta meilläkin ongelma tulee olemaan huomattava sekä inhimillisen kärsimyksen että yhteiskunnallisen merkityksen kannalta.

Pitkän koronan oireet

Nopeasti kohahti myös jatkuvasti kasvussa oleva yhteisö Kroonisesta väsymysoireyhtymästä (CFS=Chronic Fatigue Syndrom, ME= Myalgic Encephalomyelitis) kärsiviä. Pitkän koronan oireet ovat nimittäin niin tuttuja ME-potilaille: väsymys/uupumus, brainfog eli ajatusten puuromaisuus ja hitaus, lihasheikkous, lämpöily, päänsärky, univaikeudet, neurologiset oireet, vatsaoireet, vilutus jne. Meidänkin asiakaskunnassamme tällaiset oirekuvat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus ja olemme onnistuneet kehittämään toimivia hoitomalleja näihin tilanteisiin. Lähtökohtamme on, että hoitomallit voitaisiin siirtää myös Pitkän koronan tehokkaaseen hoitoon, koska oirekuvat ja juurisyyt ovat tai voivat olla yhtenevät.

Linkki CFS/ME:hen?

Nykyään yhtenä tunnusomaisimpana oireena ME oireyhtymässä pidetään rasituksen jälkeistä pitkittynyttä väsymystä. Pienikin rasitus, oli se sitten fyysinen tai henkinen, voi aiheuttaa kohtuuttoman väsymyksen, joka pahimmillaan vie sängyn pohjalle päiviksi tai jopa viikoiksi. Tämän tilanteen hoidoksi ei sovi ”lähde vain kuntoilemaan ja nosta rasituskykyäsi”, koska tutkimuksissa on myös todettu, että näin tehtäessä tilanne vain pahenee ja rasituksen sieto huononee edelleen.

Tätä samaa rasituksen jälkeistä väsymystä tavataan nyt Pitkästä koronasta kärsivillä. Tietyt tekijät altistavat Pitkän koronan kehittymiselle: keskimääräistä pahemmat oireet akuuttitilanteessa, matalat seerumin IgG-vasta-aineet ja naissukupuoli (Javier Garcia-Abellan et al 2021). Oireiden kroonistuminen liittyi siis heikompaan elimistön vasta-ainereaktioon hyökkäävää virusta kohtaan. Vaikka tulehdusreaktio oli alkuun pienempi, niin se toisaalta kesti paljon pidempään.

Altistaako immuunijärjestelmän häiriöt latenteille virusinfektioille?

On esitetty myös ajatuksia, että Pitkän koronan takana voisi olla tilanne, missä toinen piilevä infektio on heikentänyt immuunipuolustusta esim. T-puolustussoluja heikentämällä (T-cell exhaustion). Tällaisia T-soluja heikentäviä infektioita ovat esim. sytomegalovirus ja toksoplasma.

CD8+ T-solut voivat etsiä ja tappaa virusten infektioimia soluja.

On hyvä huomioida, että viruksia kantavat lähes kaikki. Latenttien virusinfektioiden aktivoituminen voisikin olla yksi selitys oireille. Esimerkiksi mononukleoosin aiheuttavaa Epstein–Barr virusta (EBV) on Suomessa havaittavissa jo puolella alle viisivuotiaista lapsista, aikuisilla lähes kaikilla. Virus ei koskaan poistu elimistöstä, vaan se jää loppuelämäksi latentiksi B-soluihin.

Latenttien infektioiden rooli pitkään jatkuneissa oirekuvissa on jopa todennäköinen, etenkin tilanteissa, joissa immuunivaste on heikentynyt – tällöin infektioilla olisi mahdollisuus aktivoitua aiheuttaen moninaisia oirekuvia. Huuliherpestä kantaa suurin osa aikuisvästöstä. Se kuitenkin aktivoituu vain osalla, ja aktivoitumiseen voi liittyä kehon stressitila, jolloin immuunijärjestelmä ei kykene enää pitämään virusta kurissa.

Latenttien infektioiden aktivoitumisesta seuraavat oirekuvat osuvat varsin hyvin Pitkään koronaan. Esimerkiksi EBV viruksen jälkitilana esiintyy Kroonista väsymysoireyhtymää muistuttava tila. Hoitostrategiani pitkään jatkuvissa ongelmissa ei nojaa vain antimikrobiaaliseen hoitoon, koska oireita on usein aiheuttamassa moninaiset häiriöt kehossa. Keskustelen näistä tarkemmin seuraavissa blogiartikkeleissa.

Ei vain toiminnallisia ongelmia

Vaikka aina tunnen surua, jos joku joutuu kärsimään, niin toisaalta tämä ilmiö herättää myös toivoa: toivoa siitä, että vihdoinkin laajemmaltikin hyväksyttäisiin ajatus siitä, että äärimmäisen väsymyksen takaa voisi löytyä ihan oikea fyysinen syy ja laukaiseva tekijä. Tämä hyväksyntä on ensi askel siihen, että kaikki ME:stä kärsivät voisivat saada apua.

Infektioiden ja ME:n välisestä yhteydestä on keskusteltu aiemminkin ja joitain yhteyksiä on löydettykin esim. EBV-viruksen suhteen. Keskustelu on kuitenkin usein tyssännyt siihen, jos jotain infektiota kuten esim. EBV:tä ei olekaan löytynyt kaikilta ME:stä kärsiviltä. Olemme helposti vanhan ajatustavan vankeja, missä vaivaan A pitäisi löytyä yksi syy B ja hoitona on yksi lääke C. Todellisuus on todennäköisesti paljon monimutkaisempi: vaivan A voi aiheuttaa/ laukaista monet eri infektiot A:sta Ö:hön ja hoidoksi tarvitaan arsenaali erilaisia hoitoja, missä eri ihmisille tarvitaan eri yhdistelmä hoitoja.

Tarvitaan kehittyneempiä hoito- ja seurantamalleja

Miksi näiden tilanteiden hoito sitten on niin vaikeaa? Syynä on se, että kroonistuneessa tilanteessa vauriot ja toimintahäiriöt ovat levinneet laajasti eri elimiin. Länsimainen lääketieteemme on lohkoutunut eri erikoisaloihin ja yhteistyö eri erikoisalojen välillä voi ontua. Riskinä on, että keuhkolääkäri katsoo keuhko-oireita, korvalääkäri korvien ja nenän oireita ja sydänlääkäri sydänoireita, mutta kukaan ei vedä näitä eri alueita yhteen ja lähde katsomaan koko kuvaa, ikään kuin johtamaan orkesteria.

Lisäksi tällaisen hoidon seurantaan tarvitaan uudenlaisia seurantatapoja, esimerkiksi ”n of 1”-tyyppistä asetelmaa, jossa potilas on itsensä kontrolli ja tavoitellaan pysyvää edistymistä verrattuna nykytilaan. Tällöin eri hoitostrategioiden tehoa voitaisiin objektiivisesti verrata toisiinsa.

Hyvän hoitostrategian Pitkässä koronassa ja ME:ssä voisi jakaa kolmeen eri pääosaan:
  1. Testaus ja varmistus, että infektio on todella nujerrettu ja poistunut elimistöstä
  2. Immuunipuolustussysteemin vahvistus ja tuki – paras tapa suojautua ja voittaa infektiot on huolehtia omasta puolustussysteemistämme
  3. Jo syntyneiden vaurioiden ja toimintahäiriöiden korjaus – tässä etulinjassa tarkoitus tasapainottaa infektioiden aiheuttaman sytokiinimyrsky, joka usein ilkeimpien oireiden kuten väsymyksen ja kivun takana. Tarvittaessa korjataan eri elimiin syntyneitä ongelmia.

Kohta 1 eli testaus:

Tuoreen koronavirusinfektion toteamiseen käytetään suoraa tunnistusta PCR-menetelmällä. Näyte otetaan joko nenänielusta tai kurlaamalla. Koronavirusta voi erittyä myös ihmisellä, joka on oireeton, mutta kantaa virusta elimistössään.

On myös pikatestimahdollisuus oireisille ihmisille, missä mitataan COVID-19-viruksen antigeenia.

Akuutin tilanteen jälkeen voidaan mitata verestä vasta-aineita. Näiden muodostumisessa on kuitenkin yksilöllisiä eroja ja niitä alkaa luotettavasti olla mitattavissa noin 3 viikon päästä oireiden alkamisesta/altistuksesta. Niitä ei siis juurikaan kannata mitata ennen tätä. Vasta-ainetestiä käytetään enemmänkin jälkiseurantaan. Alun perin toivottiin, että vasta-ainemittauksia voitaisiin käyttää immuniteetin seuraamiseen, mutta tämä on osoittautunut epävarmaksi. Jatkotutkimuksia aiheesta tehdään tälläkin hetkellä, joten tulevaisuudessa tiedämme enemmän.

Yleensä näissä testeissä mitataan IgG- ja IgM luokan vasta-aineita ja toivon mukaan saamme lisää testejä, koska esim. IgA-luokan vasta-aineiden mittaaminen voisi tuoda lisätietoa pitkittyneissä tilanteissa, samoin muut erikoistestit kuten LTT/Elispot olisivat mielenkiintoisia.

Muista infektioista, kuten Epstein-Barrista, on jo olemassakin laajempi testivalikoima. Mutta COVID-19 on sen verran uusi tuttavuus, että testiarsenaali on vasta kehittymässä.

Pitkän koronan osalta seulontatestaus infektioista on vasta alkuvaiheessa ja palaamme siihen myöhemmin, kun lisää kokemusta ja tutkimustietoa on kertynyt.

Seuraavat osat:

Seuraavissa osissa menemme syvemmin kohtiin osa 2: Immuunipuolustuksen vahvistaminen ja osa 3: Syntyneiden vaurioiden korjaus. Niissä pääsemme keskustelemaan konkreettisista toimenpiteistä helpottamaan kroonistuneita tilanteita kuten Pitkä korona tai ME.

Astriksen Terveysblogin avulla pysyt ajantasalla uusimmista terveyteen liittyvistä ilmiöistä ja aihealueista. Tilaa suoraan sähköpostiisi!

Aiheeseen liittyy:

Roe, K. (2021). A role for T-cell exhaustion in Long COVID-19 and severe outcomes for several categories of COVID-19 patients. Journal of Neuroscience Research, 00, 1–10.
García-Abellán, J., Padilla, S., Fernández-González, M. et al. Antibody Response to SARS-CoV-2 is Associated with Long-term Clinical Outcome in Patients with COVID-19: a Longitudinal Study. J Clin Immunol (2021).
Wong, T.L.; Weitzer, D.J. Long COVID and Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome (ME/CFS)—A Systemic Review and Comparison of Clinical Presentation and Symptomatology. Medicina 2021, 57, 418.

Don't miss these stories: